”Kurilla” tarkoitan tässä harjoittelijan kykyä ja taitoa:

– Itsehillintään
– Suunnitelmalliseen ja tehokkaaseen toimintaan paineen alla
– Toisten ihmisten huomioon ottamiseen
– Kohteliaaseen käytökseen
– Salietiketin (käyttäytymis- ja pukeutumissääntöjen) tuntemiseen ja noudattamiseen
– Ohjaajan ohjeiden välittömään noudattamiseen
– Antautumismerkin ehdottomaan kunnioittamiseen
– Yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen
– Väkivallalla tarkoitan tässä kaikkea toiseen ihmiseen kohdistuvaa tekemistä, josta voi seurata tälle vahinkoa tai vaaraa.

Kuri on kamalaa ja väkivalta hirveä

Käsitteet kuri ja väkivalta ymmärretään monella tavalla. Kurin voidaan kokea rajoittavan vapaan ihmisen oikeuksia. Väkivalta on yleismaailmallinen fobia, jota harva kykenee käsittelemään asiallisesti. Ihmisille on eri asia kuolema tai loukkaantuminen esimerkiksi liikenteessä tai väkivallan uhrina. Vuosittain väkivallan uhrina menehtyy Suomessa joitakin kymmeniä ihmisiä kun esimerkiksi liikenteessä menehtyy sadoittain. Jopa työkseen väkivaltaa säätelevillä, käsittelevillä ja kohtaavilla ammattilaisilla usein ainoa vaste on kieltäminen ’ei meillä tapahdu, vain muualla tapahtuu’ tai ’minä hoidan asiat puhumalla, väkivaltaa käyttävät ihmiset ovat aina toimineet väärin’ -tyyliin.

Väkivaltainen, kurinalainen ihminen

Hyvä kamppailija on henkilö, jolla on sekä kyky väkivaltaan, halu käyttää taitojaan sekä kyky että halu noudattaa kuria. On huomattava, että ilman halua voittaa vastustaja ei voi otella menestyksekkäästi. Kun käyttäytymistä kontrolloi kuri, on toiminta turvallista ja yhteisön sääntöjen mukaista. Kurin noudattamisella kamppailija ansaitsee oikeuden hankkia kykyä ja käyttää taitojaan yhteisössä. Se on välttämätöntä myös yksilön kehittymiselle sekä kamppailijana että muutoin ihmisenä: oppiminen ja kehittyminen edellyttävät yhteistyötä muiden kanssa.

Kurittomuus on vaaran merkki

Kurin rikkominen on varoitus siitä, että henkilön käyttäytyminen ei välttämättä ole luotettavaa vaativimmissa tilanteissa. Jollei henkilö voi noudattaa salin yksinkertaisia käyttäytymissääntöjä, miten häneen voi luottaa vaativimmissa asioissa? Tällaisen harjoittelijan kouluttamista, sikäli kun hän pystyy ottamaan opetusta vastaan, ei yleensä seuraa mitään positiivista. Kouluttajan kannattaa harkita, kannattaako tällaiseen henkilöön tuhlata omaa ja muiden aikaa.

Kouluttajalle

Kuri voi kohdata helposti vastarintaa salille tulevissa aloittelijoissa, ja se onkin syytä opettaa hyvin perustellen heti ensimmäiseksi. Siihen uhrattu aika tulee takaisin harjoitusten tehokkuutena ja turvallisuutena, oppilaiden nopeampana kehittymisenä sekä seuran, oppilaiden ja kouluttajan hyvänä maineena yhteiskuntaan päin.

Erityisen tärkeää kurin huomioiminen on silloin, kun opetetaan henkilöitä, joilla on lakiin perustuva oikeus tai jopa velvollisuus käyttää väkivaltaa (voimakeinoja) työ- tai virkatehtävien suorittamiseksi. Jotta nämä henkilöt voivat suorittaa työnsä yhteisön edellyttämällä tavalla, on heidän kyettävä alistumaan kuriin kaikissa tilanteissa. Kovassa painetilanteessa ihminen putoaa koulutuksensa tasolle. Jos harjoituksissa ei noudateta voimankäyttöön liittyviä säännöksiä, ei toiminta oikeassa tilanteessa voi onnistua.

Omassa opetuksessani opetan aina ensin kurin ja vaadin sen pikkutarkkaa noudattamista. Kokemukseni mukaan ensin kuri on oppilaille muodollista ja ulkoa annettua ja sitä noudatetaan koska muuten oppilaalle koituu ikävyyksiä, mutta vuosien kuluessa se juurtuu oppilaisiin niin, ettei asiaa tarvitse juurikaan huomioida”.

– Mika Kolehmainen, 3. dan –